Liian paljon, liian hyvää
Liian nopeaa kanssas kokea saan
Tää on huumaa, sen mä myönnän
Epäilykset syrjään työnnän

Hälyytyskellot silti lähellä jo soi

Onko rikos rakastua, toiselle antautua
Siltä välillä tuntuu
Tiedän ettei kahleet kestä
Ei kalteritkaan estä
Jos sä päätät lähtee

Joka aamu, joka ilta
Joka ainut yö, hetki viimeinen lyö
Et tyydy leipään, etkä veteen
Tahdot parhainta vain eteen

Kaikki ei täydellistä koskaan olla voi

Sä voisitko
Tämän rikoksen sovittaa
Itseäsi armahtaa