Turtunut kaikkeen ympäröivään
väkivaltaan, tuhoon, kuolemaan
tunteet märkivät ulos kehosta
vain ontto kuori pitää ruumista kasassa

Mikään ei pysty satuttamaan
mikään ei pysty koskettamaan

Kuin katselisi kaikkea takaa saastaisen lasin,
puhtaus on kuollut mukana muiden tunteiden
vienyt mukanaan kaiken kauneuden,
kaiken rakkauden, kaiken hyvyyden

Ontto ruumis kantaa elämän irvikuvaa
tuntematta lainkaan rakkautta taikka vihaa
köydestä tehty solmio, koristaa kaulaa harmaata
silmät kuolleet kuvastavat viimeisiä tunnetiloja
sielu tarpeeton kuollut sinun sisältä
elämän oman olet nyt riistänyt itseltäsi

Mikään ei pysty satuttamaan
mikään ei pysty koskettamaan

Katsomalla liian kauan syvyyteen
löydät itsesi sieltä,
löydät oman tuhosi