On tyhjä torppa maja matala
harmaat hirret veistäjäänsä ikävöi
Sisällä vahva tuoksu tupakan
se syvää hiljaisuutta yksin isännöi

Voimalla sisun läpi elämän
hän esteet raskaimmatkin eeltään raivasi
Antoi isä neuvon tärkeimmän
työlläs lunastat oman arvosi

Ei paljon pyytänyt,ei ketään syyttänyt
Murheet piti sisällään,kivun oppi kestämään
Ei kiitoslaulut soi,ei herrat pokkuroi
On kovin hiljaista työmiehen haudalla

Vaan loppuu voimat miehen vahvankin
kun elon ilta mailleen laskeutuu
Muistomerkki arjen sankarin
puinen risti alla koivupuun