Korppi musta kuolon airut
liitää pohjoiseen
Tarkat silmät alas katsoo
maahan kohmeiseen

Pienokainen joen rantaan
yksin taivaltaa
Kohta hälle korppi laulaa
kuolon lauluaan

Kuolevaiset päällä maan,kuulkaa korpin sanomaa
jokainen ajallaan vaipuu uneen ikuiseen

Siis juhlikaa ja nauttikaa maljat kautta pohjanmaan
ette tiedä milloin heilahtaa terä mustan viikatteen

Luokse mustan ruhtinaan
tuonen lintu lennähtää
Ei mistään löydy toista niin
hyvää isäntää

Levon hetki ohi on
manan työt odottaa
Nöyrin mielin korppi laulaa
kuolon lauluaan