Kun yö saapui kylään ja varjot tummentui,
niin kaikki mönkiäiset yhteen kokoontui.
Mä tunnetusti pelkään, vaikka myönnä en.
Yön selkään lähdin pois, mä niitä paeten.

Se suuri mönkiäinen takaa ajoi mua.
Kohta kiinni saikin. Mä päätin antautua.
Mut silloin ratsu uljas, selässään päätön mies.
Mönkiäisen surmas. Uni päättyi tähän.