Mistä tullut oon, tiedä en.
Tietää en haluakaan.
Määränpää, kuinka tietäisin sen.
Mieti en, mä vaellan vaan.

En välitä muusta, mutta päivät jotka maapallo rullaa radallaan.
Luonas kai olla saan?

Kun pysähtyy juna ja aseman nään.
Mä hyppään pois jään tuijottaman.
Ihmiset kotiin käy kylmissään.
Suruni jäätyy iltaan koleaan.

En välitä muusta, mutta päivät jotka maapallo rullaa radallaan.
Luonas kai olla saan?

Kun yö saapuu ylle elämän valtatien,
ei liftata voi eikä huvitakaan.
Telttasi nään sinne kaikkeni vien,
kanssasi uuneen käyn ihanaan.

Ei minulla ole muuta paikkaa näinä oinä,
jotka maapallo rullaa radallaan.
Luonas kai olla saan, luonas kai olla saan?