Siinä maassa jossa nälkä aina vaivaa ja veisua vireetöntä
lauletaan, ryysyinen kansa pirunpeltoa kääntää
Jossain korpirojua maistellaan
Kaukana kaupungin vallesmannista ihminen elää luonnon
annista. Ja silloin kun korpikuusi kyynelehtii, siitä moni
ilon ammentaa ehtii

Nuo jumalan nokiset hullut ponua keittävät kuin löylyä heittävät
Paljon, kovaa ja nopeasti ja vielä tilkkanen saunaherran kunniaksi

Illan tullen korpialttarilla likööri virtaa ja kantele soi
Vaikka kruunun miehet täällä hiihtelevät niin aina ne tolvanat eksyttää voi

Kokemuksen rintaäänellä laulan kirveet kaivoista
Ne täytän iloliemellä joka parantaa kaikista vaivoista

Viinasta voimaa ja rohkeutta saan
Ukko ylijumalalle uhoan
Huoleni kaikki juomaan tiukkaan hukutan
Kun kurkkuuni liemen kumoan