Kuka vielä tarvitsee jumala, lilan helppoa on elä.
Siksi lähtestytään häntä vain jos painaa.
Muuten vaietaan.
Niin täyttä elämä, edes peljätä ei ennä,
Et on menty tietyn rajan yli joka tarkoittaa.

Hän on meidat antava vihollistemme käsiin.
(Jollemme hänen kanssaan vaella.)

Vatsa vaivoista uskova nousse, katsoo herraan.
Ilman taakkoja huolet jää taa.
Moni synnitön uskostaan luoppu, ei tarvii herra.
Samoin terveenä hukku täa mää, tää mää.

Kuinka viisas onkaan ihminen, joka nousee
Herra vastaan?
Miten luotu luojansa vois voittaa?
Oppii huomaamaan, et herra kuritaa, niitä joita
Rakastaa, jotta voisi tulla päivä jolloin minäkin
Menen taivaaseen

Silloin viimein taakoista osaan ylistää jumalaa.
(Oi herra auta kasvamaan.)

Vasta vaivoista uskova nouseem katsoo herran.
Ilman taakkoja huolet jää taa.
Moni synnitön uskostaan luoppu, ei tarvii herraa.
Samoin terveenä hukku tää maa, tää maa.

Vaista vaivoista uskova nousee..

Vaista vainoista uskova nousee
Toistaa historia taas itseään,
Kun jeesus ihmiseksi muutetaan.
Niin täytyy käydä taas, ei muuten ihminen opi.