näen syvän vihreän laakson jota tuuli keinuttaa
näen pienten lasten leikkivän tehden hiekkakakkujaan
ja usva hiljaa nousee tehden muurin viileän
ja laakson pikkulapset jatkaa yhä leikkejään

on kukkulalla tammi joka paikkaa suojelee
se on nähnyt suuret sateet jotka meidät kastelee
se puhuu joskus hiljaa keitä täällä käynyt on
eikä laakson valkeaa liljaa kukaan saanut kalmistoon

mennään hiljaa markkinoille kun aamu sarastaa
eikä laakson liljaa kukaan taita matkallaan
jostain tuuli kukkuloilla meidät tavoittaa
markkinoilla rikkaat köyhät tapaa toisiaan

huilut meille tanssii ja viulut tarinoi
ja satukirjan prinssi prinsessastaan unelmoi
ja lohikäärmeet marssii läpi tulenliekkien
ja liljankukat uinuu päällä laakson hiljaisen

mennään hiljaa markkinoille kun aamu sarastaa
eikä laakson liljaa kukaan taita matkallaan
jostain tuuli kukkuloilla meidät tavoittaa
markkinoilla rikkaat köyhät tapaa toisiaan