Ikuisen kylmyyden syleiyssä
Kuu ainoastaan valoansa hohkaa

Läpi koskemattoman maan kävele
Astu sisälle epäpyhättöön
Sisälle käärmeen temppeliin
Muinaisten salaisuuksien kammioon

Käärimeen riitti
Kumarra hautojen vartijaa
Käärmeen riitti
Avaa sille musta sydämesi

Parhaan johedetun sielun aika
On lyhyt ja kuolema nopea

Ylistä siis käärmettä joka eedenistä mateli
Se totuuteen johdattaa ja vapaan tahdon antaa
Vain heikot jääköön orjiksi
Valkoisen jumalan

Käärmeen riitti
Kumarra hautojen vartijaa
Käärmeen riiti
Avaa sille musta sydämesi

Sillä he eivät ole ansainneet nauttia lahjasta
Jonka vain vanhin matelijoista voi antaa