Nostamme tornit kauas näkevät
Vaan ei kuulu meidän katsoa
Ei silmänkantamaa mies eteensä nää
Eikä töitään takaa selän kaipaa

Syvään niin kuilut poraamme
Valjaisiin meret puemme teräksen
Sokeana poikasi kuuroja kaitsee
Toivollani ei rajaa silti ole sinulle

Vieraalta köyhälle sata nälkää veit
Silti pöytäsi vielä vuoden sadon kantaa
Karja karitsaton, vaimo jumalaton
Ei enää ahneutesikaan uutta lukua saa

Syvään niin kuilut poraamme
Valjaisiin meret puemme teräksen
Sokeana poikasi kuuroja kaitsee
Toivollani ei rajaa silti ole sinulle

Vannotin sinua tuomionne iltana
Kantelulta kaitsemaan, yhden sielun säästämään
Aamuna isäsi maan, kuolleen maan, veljesmaan
Huominen jo poltetaan, iltaan tuhkataan