Sinua en päästä edes sormustasi suunnittelemaan
Sinä onneton ehdit harkita jo tribaalitatskaa

Jos sanoo että tekee mitä haluaa
Se ei meinaa että kaikki mitä tehdä haluaa
On jotenkin epäsovinnaista
Ollen jopa nukkuessaan omaperäinen

Niin paljon toisinajattelijoita on jo
Ettei siihen sekaan enää mahdukaan
Perinteisesti ajattelemaan
Ei erotu värikäs toisestaan

Neito katsoo lähteeseen, ei näe edes kuvajaistaan
Tyynyn alle poimii kasveja niitä tunnistamatta

Jos sanoo että tekee kuten tavataan
On hyvä tietää mistä tavat kumpuaa
Mitä viimein lupaa kun sanoo tahdon ja niin edelleen

Sinua ei ole talutettu kohti koroketta
Vaan korokkeelta pois
Tahdoit laulaa vielä yhden kappaleen jossa
Haaveissani kuljen, silmät tyhjyydeltä suljen